Rakkaat Kestävät ry:n jäsenet!

Kiitos jäsenistölle ja hallitukselle siitä, että valitsitte tällaisen ujon ja hiljaisen maalasipojan hallitukseen. Musiikki on iloni, tanssi intohimoni. Aloitin oman tanssillisen harrastukseni viime vuosituhannella, kun olin seitsemännellä luokalla yläasteella. Kiitän ja muistelen lämmöllä luokkani tyttöjä, jotka opettivat epävarmalle pojannassikalle ”puurattaat – puurattaat” -tyylillä valssin askeleita sukkasillaan koulun salin lattialla. Tanssilavoille olin valmis vasta hieman myöhemmin.

Kun vartuin ajokortti-ikäiseksi, kuskasin hieman maistissa olevia kavereitani Keski-Suomen pohjoisosissa olevissa tanssipaikoissa ja –ravintoloissa. Tanssiminen oli hauskaa silloinkin, mutta tanssitekniikassani oli vielä hieman parantamisen varaa. Urheileminen veti enemmän puoleensa, ja kun lopetin lyhyeksi jääneen aktiiviurheilijan urani, siirryin toimitsijatehtäviin ja mm. yleisurheilujaoston puheenjohtajaksi.

Opiskeluihini Jyväskylässä kuului rytmiikkaa ja tanssia, polkkamasurkkaan tutustuin jo 1980-luvulla. Kipinä aktiiviseen tanssin harrastamiseen antoi kuitenkin vielä odotuttaa itseään. Yrittäjän ura jarrutti hienosti harrastustani, mutta sain osallistua Jämsässä monenlaiseen järjestötoimintaan urheiluseuran puheenjohtajana ja yhdistyksen hallituksissa. Sain tutustua upeisiin nuoriin ihmisiin, kun valmensin heitä useissa eri urheilulajeissa.

Suosittelen tanssiharrastusta kaikille, jotka etsivät sellaista lajia, joka kehittää ihmisen eri ominaisuuksia. Vauhdikkaat tanssilajit ylläpitävät sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, hitaat lajit tasapainoa, ja tanssipaikoilla on hyvin suuri merkitys sosiaaliselle kanssakäymiselle muiden samanmielisten harrastajien kanssa. Olen huomannut, että lavoilla käy paljon pariskuntia, jotka ovat kohdanneet toisensa parketilla useita vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten. Parisuhteen alku saattaa saada alkunsa siis tulisen tangon tai letkeän jenkan vaikutuksesta tänäänkin.

Uuden vuosituhannen alussa muutin Etelä-Suomeen, ja koska halusin tutustua ihmisiin, menin tanssimaan. Meno lavoilla näytti hurjalta; kädenalitanssit olivat vallanneet tilaa sylitanssilta. Koska en ollut niitä juurikaan opetellut, hakeuduin tanssikursseille. Siitä roihahti tanssikipinäni, ja sillä tiellä olen edelleenkin. Tästä kiitän mm. tanssiopettajaani Maija Astikaista ja hänen kurssejaan. Minulla on aina ollut rytmi veressä, ja hän sai sen siirtymään myös vähitellen raajoihini. Ainakin osittain. Kursseilla käyminen ja oikeanlaisten tekniikoiden harjoittelu on välttämätöntä, jotta tanssimisesta nauttii kokonaisvaltaisesti. Meillä viejillä on suuri vastuu siitä, että seuraajat saavat sitä, mitä tanssimisesta tulevat hakemaan; nautintoa yhteisestä liikehtimisestä musiikin tahdissa.

Edessä on nyt uusia haasteita Kestävien hallituksessa. On suuri ilo ja kunnia, kun olen päässyt mukaan paluumuuttajana tähän hienoon seuraan! Uutena jäsenenä toivon, että otatte rohkeasti yhteyttä meihin silloin, kun huomaat toiminnassamme parannettavaa. Näin saamme yhdessä kehitettyä tätä upeaa harrastustamme siihen suuntaan, mihin haluamme. Hyvää uutta vuotta 2018! Nähdään harjoituksissa, tilaisuuksissa ja tietysti eri tanssipaikoissa!

Kuusrainen Taneli